Novellin Halivili
|
   
|
| © Sini S., NereiDrain & Sarina - Kuvien poni ei liity sivujen tietoihin! | |
Max on hieman rasavilli poni, mutta kuitenkin lahjakas monessa lajissa. Poni aloittelee kisaamista maastoesteillä,
rataesteillä, kenttäratsastuksessa ja valjakkoajossa. Myös tämän orin kanssa tähtäämme laatuarvosteluihin. Ponin suku
on yksipolvinen, toinen vanhemmista on kotoisin Irlannista, toinen Ruotsista.
Sivuja päivitetty viimeksi 30. heinäkuuta 2009.
| Nimi: | Novellin Halivili | Lempinimet: | Max |
| Rotu: | Shetlanninponi | Sukupuoli: | Ori |
| Säkäkorkeus: | 93 cm | VH-numero: | VH-46126 |
| Ikä: | 8.1, VARL | Syntymäaika: | 1.5.2008 (3 v. 01.08.'08) |
| Omistaja: | Aimer | Kasvattaja: | Molly / Novelli |
| Koulutustaso: | ko hB, vaativa valjakko | Painotuslajit: | Valjakkoajo ja kouluratsastus |
muut
luonne
Moikka, olen Novellin Halivili, eli tutummin vain Max. Olet aika kiinnostavan näköinen, tiesitkös? Mutta en mä oikein uskalla tulla katsomaan... Tai uskallanpas...? Rapisiko taskuissasi jonkin? No kyllä uskallan! – Joo-o, olen siis sekä ujo että utelias. Hiukan pelottava yhdistelmä, mutta minkäs sille voi. Ujoudessahan on tietysti hyviäkin puolia: en uskalla kovin ryppyillä, paitsi tuntemilleni tyypeille...
Muita hevosia siedän hyvin, ja lauman arvojärjestyksessä en yleensä kehtaa taistella itseäni kovin ylös, vaan tyydyn vähän alhaisempiin sijoihin. Minut voi huoletta tarhata ruunien ja orien kanssa, kunhan ne muut eivät ole mitenkään erityisen ärhäköitä. Joskus toisen ponin aloitteesta saatan minäkin yltyä leikkimään ja riehumaan tarhassa, muuten olen aika iisisti. Karsinassa tai muuallakaan en hajota paikkoja, ja ruokakuppinikin nuolen aina puhtaaksi.
Olen kuulemma oikea luottoratsu! Kentällä siis, maastosta en lupaile mitään. Minua voivat ohjata vaikka pikkulapset, sillä tottelen apuja parhaani mukaan. Väistöt kuin väistöt sujuvat helppoon B:hen asti helposti ja vauhtiakaan ei ole liikaa – ellen sitten ole seisonut tallissa tai tarhassa pari päivää. Liikkeiltäni olen reipas ja lennokas, lisäksi kuuntelen ratsastajan ohjeita kunnolla. Esteillä olen melko hidas, mutta ainakin hyppään huolella! Kovin paljon en esteratsastusta mene, mutta kotona sitäkin joskus kokeillaan huvikseen. Maastossa sen sijaan olen hiukan höselö. Voiko olla pelottavampaa, kuin vaikka postilaatikko, vene, pyöröpaali tai joku muu epäluonnollinen. Pälyilenkin näitä juttuja usein pitkään – ja kun ne liikahtavat (tai ainakin kun luulen niiden liikahtavan) ampaisen pukkilaukkaa eteenpäin ja yritän pelastaa itseni, ratsastajalla ei niin väliä, pelastautukoot itse... Muuten kyllä olen ihan ok, siis vauhtia ei löydy liikaa tai liian vähän ja pidän kilpailuviettini kurissa, vaikka vieressä juoksisi toinen hevonen kiitoravia. Uittaessa pärskin innoissani ja saatan pukitellakin, sen verran kivaa touhu on! Kisoissa on melko pelottavaa: vieraita ihmisiä vilisee ympärillä, kovia ääniä, vieras paikka... Hui kamala! Onneksi ainakin koulukisoissa suorituksen aikana on mukavan hiljaista, ja saan keskityttyä edes vähän.
Uudet tyypit, jotka tulevat hoitamaan minua, pelottavat aluksi kovasti. Minua saa maanitella karsinan nurkasta kauan – kunnes keksit herkut. Olen oikea herkkusyöppö! En voi vastustaa omenan kirpeää makua tai porkkanan oranssia väriä! Herkkujen astuessa peliin unohdan pelkoni ja alan tehdä tuttavuutta outojenkin tyyppien kanssa: jos heillä on porkkanoita tai omenoita eivät he voi olla pahoja. Jos harjailet minua useammin kuin kerran, alan mielelläni vähän pelleillä. En paljoa, pieniä ja harmittomia jekkuja vain, esimerkiksi pullistelua satulaa laittaessa tai hampaiden liimaus yhteen, kun yrität tunkea ne kylmät kalikat suuhuni (kutsutaan kai ihmiskielellä kuolaimiksi). Kavioni annan puhdistaa normaalisti hyvin, kunhan homma menee nopeasti ohi. Nostan jalkani kyllä usein vahingossakin esimerkiksi pinteliä laittaessa tai jalkoja harjatessa, kun luulen että nyt putsataan kavioita. Pesupaikkaa rakastan, varsinkin kuumina kesäpäivinä. Vesi on kivoin juttu, mitä tiedän! Siksi saatankin vähän innostuksissani loikkia ja yrittää pyydystää vettä suuhuni suoraan letkusta! Vesileikkien vastakohta onkin kengitys tai eläinlääkärin käynti. Hyi että inhoan niitä kertoja, kun he tulevat tallille! Käyttäydyn kumminkin mahdollisimman toivotusti, sillä kengittäjä voisi vaikka naulata jalkani yhteen, tai eläinlääkäri pistää isolla neulalla...! Harjatessa kutian hiukan, mutta muuten seison paikoillani oikein mallikkaasti, eikä minua tarvitse edes sitoa kiinni. Taluttaessa olen ihan kiltisti, paitsi jos näen tammoja, jolloin pitää pikkusen olla kova jätkä ja vaikka hyppiä johonkin suuntaan. Kun minua lastataan traileriin, joudut käyttämään usein porkkanoita tai muita herkkuja apunasi – pelkään kauheasti sitä kopinaa, joka rampista tulee. Pois tulen yleensä vauhdilla, ja joskus saatan peruuttaa vielä monta metriä kopista pääsyn jälkeenkin: haluan vaan varmistaa, etten jää siihen kamalalle rampille hetkeksikään liikaa.
kisakalenteri ja menestys
Kisakalenteriin on merkitty vain sijoitukset, ja kisat ovat aina jaoksen alaisia ellei toisin mainita. Max kilpailee vain lajeissa valjakkoajo ja kouluratsastus, myös porrastettuja luokkia. (Ominaisuus- ja rankingpisteet näet täältä.) Orin tavoitteita ovat laatuarvostelupalkinnot (VVJ, KRJ, YLA, SHLA) ja erilaiset rakennepalkinnot (KTK, VIR MVA Ch).
Näyttelyt
Valjakkoajo
Kouluratsastus
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||